”Erittäin hyvä koulutus, yksi parhaista missä oon ollut.”

”Erittäin hyvä koulutus, yksi parhaista missä oon ollut.” – Palaute Turun ja Jyväskylän yliopistojen opetusyhteistyöstä

Kuluneen kevätlukukauden aikana 95 varhaiskasvatuksen opettajaa saivat päätökseen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman täydennyskoulutuksen, joka suunniteltiin ja toteutettiin Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välisenä koordinoituna moniammatillisena ja -tieteisenä opetusyhteistyönä vuosina 2019-2021. Koulutukseen osallistui sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutaustaisia varhaiskasvatuksen opettajia. Tavoitteena oli syventää opettajien tietämystä, laaja-alaista valmiutta tukea lasten kehitystä ja oppimista monimuotoisissa lapsiryhmissä sekä edistää pedagogista osaamista ja johtamista työyhteisöissä.

Monimuoto-opetuksena järjestetty koulutus (15 opintopistettä) toteutettiin 1,5 vuoden ja 1 vuoden kokonaisuuksina. Opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja materiaalit olivat samoja, mutta Jyväskylän toteuttamassa lyhyemmässä koulutuksessa etäopetusta ja itsenäistä työskentelyä oli enemmän kuin pidemmässä koulutuksessa. Monimuoto-opetus mahdollisti opiskelun myös COVID-19 pandemian aikana varhaiskasvatustyön ohessa ja yliopistokaupunkien ulkopuolella, mikä osaltaan tasasi laadullisia eroja varhaiskasvatuspalveluissa ja vähensi alueellista eriarvoisuutta.

Täydennyskoulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Osaamisen yhteisloikka -hankkeen kanssa pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan avulla (mm. asiantuntijaluentoja, e-opetusmateriaaleja ja digitaalisia materiaaleja ja oppimistehtäviä), koska tarkoitus oli niveltää perus- ja täydennyskoulutus tiiviimmin toisiinsa tavoitteelliseksi, yhteisvaikutteiseksi ja tutkimusperustaiseksi jatkumoksi. Joka toinen kuukausi järjestettiin lähipäiviä tai vastaavasti etäyhteyksiä hyödyntäviä webinaareja. Harjoitustehtävät ja kehittämistyöt kytkettiin tiiviisti osaksi työyhteisöjen, päiväkotien ja osallistujien tarpeita ja yhteistyötä vanhempien kanssa lapsen kehityksen tukemisessa.

Turun yliopistossa kerätyn palautteen mukaan monimuotoisesti toteutettu täydennyskoulutus lähipäivineen (ja vuonna 2020-2021 pelkästään etäyhteyksin) palveli moninaista kohdejoukkoa. Työkokemuksesta riippuen se toimi tietojen päivityksenä tai syventäjänä. Esimerkiksi sosionomitaustaiset opettajat kokivat koulutuksen syventäneen heidän ymmärrystään lapsen kielenkehityksestä ja monikulttuurisuudesta, ja alanvaihtajat kertoivat sen auttaneen heitä nivomaan aiempaa osaamistaan osaksi varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Jyväskylän yliopistossa kerätyn palautteen mukaan koulutus syvensi hyvin (86 %) tai erinomaisesti (14 %) osaamista lasten kielellisten taitojen kehittymisestä ja erilaisten identiteettien tukemisen merkityksestä sekä kielitietoisesta pedagogiikasta.

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2020 rekrytoidut opettajat kokivat yksivuotisen, pelkästään etäyhteyksin toteutetun monimuotokoulutuksen vastaavan erittäin hyvin tavoitteisiin, syventäneen osallistujien ammatillista osaamista ja antaen uutta intoa varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämiselle omassa työyhteisössä arvosanalla 4,44 (asteikolla 1-5).

”Erittäin hyvä koulutus, yksi parhaista missä oon ollut. Paljon saanut eväitä ja    kehitettävää omaan työhön.”

”Kiitos tosi paljon, intoni varhaiskasvatustyöhön on taas syttynyt.”

Myös kouluttajat kokivat erityisesti lähipäivät antoisiksi, koska tietämys eri yliopistojen tutkinto-ohjelmista ja kollegoiden tieteellisestä osaamisesta syveni.

Täydennyskoulutuksen kesto koettiin sopivaksi. Erityistä kiitosta sai lähipäivien ja verkkoalustan monipuoliset asiantuntijaluennot ja tehtävät, kuten oman vuorovaikutuksen reflektointi ja työtiimissä toteutettavat arvioinnit. Koulutuksen sisällöt koettiin yleisesti hyvin (29 %) jopa erittäin mielekkäiksi (71 %), opiskelijaryhmän tukea pidettiin erittäin tärkeänä oppimisessa samoin kehittämistehtäviä oman työn, tiimin, työyksikön tai kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä (mm. kieli- ja kulttuuritaustaisten perheet ja lapset). Erityisesti laadukkaat luennot, keskustelut ja työskentely oman työtiimin kanssa tarjosi lisätietoa ja uutta materiaalia laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

”Parasta antia olivat mielestäni monipuoliset ja hyvin valikoidut luennoitsijat. Mahtavaa ja inspiroivaa kuulla erityisesti varhaiskasvatuksen kentällä pitkään monipuolista tutkimustyötä tehneitä asiantuntijoita.”

”Itsenäisessä työskentelyssä pääsin myös itse arvioimaan omaa työskentelyä ja havainnoimaan omaa toimintaympäristöä.”

”Uusi ja monipuolinen tutkimustieto antoi valmiuksia kohdata ja tukea eri kulttuuritaustaisia perheitä ja lapsia.”

”Keskustelut ja materiaalien vaihto/vertailu sekä itsereflektio tukivat oppimista.”

Omaa ammatillista oppimista ja kehittymistä edisti erityisesti monipuoliset asiantuntijoiden luentotallenteet, webinaarit, tiedeperustaiset ja työelämälähtöiset tehtävät, jotka myös monipuolisesti edistivät työtiimin yhteistä pedagogista keskustelua ja vahvisti yhteistyötä perheiden kanssa. Oppimispäiväkirja tuki omaa reflektointia. Opiskelijalähtöisyys, aikataulullinen jousto, opintojaksojen kokonaisuudet verkkoalustoilla ja kouluttajien kannustava asenne saivat kiitosta.

”Oppimispäiväkirjaa kirjoittaessa on tehnyt paljon reflektointia, mikä on ollut todella opettavaista ja olen sen myötä saanut lukuisia oivalluksia ja kirkastuksia työhöni ja ammatillisuuteeni.”

Haasteina koettiin yhteisen ajan puute ja työyhteisön muutokset työtiimin osallistamisessa, ajankäyttö, työn ohessa opiskelu sekä erityisesti korona-ajan tuomat muutokset omiin resursseihin tai työtilanteeseen. Esimiehen tuki vaihteli. Ainoastaan 1/3 sai käyttää työaikaa opintojen suorittamiseksi. Kuitenkin työyhteisön ja johtajan tuki, selkeä opetussuunnitelma, opintojen sisältö ja opintoihin varattava aika olivat opintojen suorittamisen kannalta keskiössä. Alussa etäopiskelu haastoi, mutta jälkikäteen osallistujat olivat tyytyväisiä siitä, että oppivat tärkeitä tietoteknisiä taitoja. Jatkossa toivottiin vastaavanlaista koulutusta varhaiskasvatuksen lastenhoitajille, jolloin kaikki moniammatillisen työtiimin jäsenet voivat yhdessä kouluttautua.

”Koulutus kokonaisuudessaan syvensi omaa ammatillista osaamistani ja antoi eväitä työstää koulutuksen aiheita koko päiväkodin henkilöstön kanssa.”

”Koulutuksen sisältö oli hyvin ja selkeästi rakennettu ja vastasi todella hyvin tämän hetkisiä koulutustarpeitani. Toteutus oli selkeä ja monipuolinen mm. koulutuskokonaisuudet, ohjeet ja toteutustavat. Todella paljon kiitoksia kaikille koulutuksesta vastaavilla suunnittelijoille ja tutor-opettajille!”

”Kiitos paljon, tämä oli erinomainen koulutus! Olen suositellut tätä monille, jos vaan koulutus toteutuu jälleen.”

Täydennyskoulutuksen palautekyselyyn vastanneiden oman arvion mukaan koulutuksen sisällöt ja kehittämistehtävä ovat hyödyttäneet välillisesti keskimäärin 15 työyhteisön jäsentä per osallistuja. Jos arvioidaan, että jokaisella osallistujalla oli vähintään 8 lasta ryhmässään, koulutus on hyödyttänyt noin tuhatta lasta ja välillisesti toistatuhatta vanhempaa.

Palautteet vahvistavat käsityksiämme monimuoto-opetuksen vaikuttavuudesta alalle jo sitoutuneiden varhaiskasvatuksen opettajien täydennyskoulutuksessa. Yliopistojen välisen hedelmällisen opetusyhteistyön avulla voitiin uudistaa varhaiskasvatuksen alan pedagogisia toimintakulttuureja, vastata työyhteisöjen kehittämistarpeisiin, tukea varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa sekä edistää kielellistä moninaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa. Lupaavasti alkanut kahden yliopiston välinen yhteistyö jatkuukin muiden koulutusalalla toimivien yliopistojen kanssa (ks. Valtakunnallinen monimuotokoulutus varhaiskasvatuksen opettajaksi, https://tuhatplus.fi/).

Lämmin kiitos kaikille monimuoto-opetukseen osallistuneille opiskelijoille ja opettajille (ks. tarkemmin Työryhmät)!

Kesäisin helleterveisin

Erikoistutkija Satu Laitinen, Turun yliopisto

Yliopistonopettaja Erja Rautamies, Jyväskylän yliopisto

Professori Niina Rutanen, Jyväskylän yliopisto

Professori Maarit Silvén, Turun yliopisto

Vastaa