Osaamisen yhteisloikka –hankkeen täydennyskoulutuksen lähipäivässä 22.3.2019 puhuin lyhyesti kielen ymmärtämisen ja tuottamisen pulmien ilmenemisestä lapsen arjessa. Erityisesti ymmärtämisen vaikeudet saattavat jäädä herkästi huomiotta. Kielen ymmärtämisen kehityksen tukeminen on kuitenkin tärkeää sekä vuorovaikutuksen, puheen tuoton kehittymisen ja oppimistaitojen edellytysten kannalta.
Kun puhuttu kieli ei riitä kommunikoinnin ja oppimisen välineeksi, voidaan lasta tukea tekemällä kieli näkyväksi esimerkiksi tukiviittomien, kuvien tai piirtämisen avulla. Tärkeää on tuottaa visuaalinen tuki puhuttujen sanojen kanssa samanaikaisesti, jolloin lapsi kykenee muodostaa yhteyden kuulemaansa sanaan. Lapsi oppii mallista. Kun aikuinen käyttää puhetta tukevia keinoja, hyödyntää myös lapsi niitä oman ilmaisunsa tukena.
Kieltä tuettaessa aikuisen on hyvä seurata lapsen mielenkiinnon kohteita ja odottaa lapsen tekemää kommunikointialoitetta. Silloin aikuinen nimeää lapsen huomion kohteen. Kun lapsi osaa nimetä asian jo itse, aikuinen voi laajentaa lapsen ilmausta 1-2 sanan verran. Vuorotteleva, kieltä tukeva keskustelu syntyy aikuisen pitäessä lasta aiheessa ja kannustaessa puhumaan lisää esittämällä kysymyksillä, laajentamalla lapsen ilmausta ja auttamalla lasta ilmauksen muotoilemisessa. Puheen vastaanottoa tukee aikuisen rauhallinen, selkeä puhe sekä katsekontakti ja huulion tarjoama visuaalinen tuki.
Lähipäivässä keskustelua herätti arviointi. Osallistujia mietitytti missä vaiheessa lasta tulee ohjata tarkempiin tutkimuksiin, miten saada vanhemmat suhtautumaan niihin myönteisesti ja millä tavalla arvioida monikielisten lasten oman äidinkielen tasoa.
Suosittelisin arvioimaan lapsen kielellistä toimintakykyä ja kirjaamaan havainnot ylös.
Puheen ymmärtämistä voi arvioida esimerkiksi kysymällä:
-
- Hakeeko lapsi kontaktia, tekeekö kommunikointialoitteita, millä tavoin?
- Ymmärtääkö lapsi yksittäisiä ohjeita pelkän puheen avulla?
- Ovatko moniosaiset ohjeet vaikeita noudattaa? Täytyykö annetut ohjeet pilkkoa?
- Osoittaako lapsi ymmärtävänsä erilaisia käsitteitä, abstrakteja sanoja tai meneillään olevan tilanteen ulkopuolista puhetta?
- Oppiiko lapsi helposti uusia nimiä tai sanoja vai tarvitseeko hän useamman toistokerran, että sanat jäävät mieleen?
- Onko lapsen leikki kuvitteellisesti ja juonellisesti taitavaa vai yksipuolista ja toistavaa? Leikkiikö lapsi kuvitteellista leikkiä vai tyytyykö tutkimaan ja järjestelemään leluja?
- Ymmärtääkö lapsi esitettyjä kysymyksiä? Mitä kysymyssanoja hän ei ymmärrä?
- Ymmärtääkö lapsi pelien ja sääntöleikkien ohjeet?
- Tuleeko kaverien kanssa runsaasti ristiriitoja? Jos tulee, millaisia ja missä tilanteissa?
- Leikkiikö lapsi yksin, rinnakkaisleikkiä vai yhteisleikkiä?
Puheen tuottoa voi arvioida esimerkiksi kysymällä:
-
- Miten lapsi ilmaisee itseään? Tarvitseeko hän puhetta tukevia apukeinoja?
- Tuottaako lapsi sanoja eri sanaluokista?
- Pystyykö lapsi muodostaa lauseita, ovatko ne kieliopillisesti oikeita?
- Käyttääkö lapsi ilmaisussaan monipuolisesti esim. aikamuotoja, käsitteitä, abstrakteja sanoja? Ilmaiseeko tunteita sanoin?
- Kertooko lapsi asioista johdonmukaisesti? Onko lapsen kerronta ymmärrettävää ilman tarkentavia lisäkysymyksiä?
- Onko lapsen puhe riittävän ymmärrettävää? Tarvitseeko silloin avukseen puhetta tukevia keinoja?
Toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä voi antaa myös vanhemmille mietittäväksi lapsen kotikielen osalta. Mikäli lapsen kielellisessä toimintakyvyssä on havaintojenne mukaan tuettavaa, miettikää arjessa toteutettavia tukikeinoja juuri havaintojenne pohjalta suunnitellen. Arjen havainnot ja tukikeinot antavat tärkeää tietoa myös mahdollista jatkotutkimusta ajatellen. Siksi omat arjen havaintonne taitojen tukemisen taustalla ovat tärkeitä. Puheterapeuttia tai kiertävää erityislastentarhanopettajaa voi tarvittaessa konsultoida. Puheterapeutin tms. tutkimuksiin lapsi kannattaa ohjata mieluiten aikaisemmin kuin myöhemmin. Mikäli koette tutkimustarpeen, kannattaa asia ensin perustella itselle. Mitä lisäarvoa tutkimuksiin ohjaaminen tuo lapsen oppimiseen tai kehitykseen? Konkreettisen vastauksen muotoilu auttaa myös vanhempia ymmärtämään, mitä tutkimus käytännössä tarkoittaa. Perustelu voi olla tarpeen myös kasvattajan kannalta, esim.: ”Haluamme lisää tietoa miten lapsen taitoja voidaan tukea tai mihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota”.
Antoisia hetkiä ja ONNISTUMISEN OIVALLUKSIA kielen tukemisen parissa!
Eeva Asp
FM, puheterapeutti
väitöskirjantekijä Jyväskylän yliopistossa