Joukko lapsia seisoo junaradan varrella ja tuijottaa pientä koiraa, joka makaa liikkumattomana raiteilla. Veri virtaa sen valkoisen turkin lomitse maahan. Kotona kolmivuotias Susu kertoo vanhemmilleen järkyttävästä kokemuksestaan: ”Ja sitte se hundeli oli toot ja muutti yber himmel”. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Susun tytär istuu ruokapöydän äärellä ja ilmoittaa ruokaa jakavalle lastentarhanopettajalle kolmivuotiaan määrätietoisuudella: ”Ja vill int ha sipul o perun”. Ja miten ollakaan hiljakkoin Susun tyttären tytär, jonka kolmivuotissyntymäpäivää juuri vietettiin, toteaa: ”Ja tyke int om salaattina”.
Oletko varhaiskasvattajana kohdannut tällä tavalla puhuvia lapsia päiväkodissa? Herättikö lasten puheilmaisu sinussa ja tiimisi jäsenissä ihmetystä ja huolta? Mitä tavoitteita ja toimenpiteitä kirjasitte lasten vasuihin ja mitä vastasitte vanhemmille, jotka kääntyivät huolestuneena puolenne: ”Mikael puhuu oudosti, hän jää yksin, kun muut eivät ota häntä mukaan leikkiin. Mitä päiväkodissa ja kotona voisi tehdä lapseni auttamiseksi?”. Opettaja ja tiimin jäsenet saattavat epäillä, että lapsella on kielellinen, tunne-elämän tai sosiaalinen vaikeus. Jos tällainen epäilys herää, opettaja voi kokea tarvetta kutsua ryhmään varhaiskasvatuksen eritysopettajan, joka puolestaan neuvonpidon tuloksena ohjaa lapsen perheineen psykologin tai puheterapeutin arvioitavaksi.
Tutkimusten mukaan kielellinen vaikeus voi siirtyä geneettisesti samassa suvussa sukupolvelta toiselle. On hyvä tietää, että monikielisessä ja yksikielisessä ympäristössä kasvavien lasten geneettinen riski on kuitenkin yhtä suuri. Suomea toisena tai kolmantena kielenään opettelevat lapset päätyvät yksikielisiä ikätovereitaan useammin erityisen tuen piiriin. Nykytutkimuksen valossa kielellisen vaikeuden erottaminen tavanomaisesta monikielisestä kehityksestä onkin haasteellista (Smolander ym. 2016). Tutkimustulos on tärkeä, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on kasvamassa päiväkodeissa.
Lämpimästi tervetuloa Osaamisen yhteisloikka –hankkeen kehittämään täydennyskoulutukseen, jonka tavoitteena on tukea varhaiskasvattajien arviointi- ja vuorovaikutusosaamista päiväkodin arjessa! Ensimmäinen lähipäivä 25.1.2019 aloittaa teeman kielellisten taitojen kehitys, arviointi ja dokumentointi yksi- ja monikielisillä lapsilla.
Maarit Silvén alias Susu
Varhaiskasvatuksen professori, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi